Tai miten sen nyt ottaa. Onko koti siella, missa sydan on, vai siella, missa omat tavarat ovat? Riippuen vastauksesta, olen joko lahdossa matkalle tai tulossa kotiin.

Kirjoitan taalta lentokentalta, jossa havaitsin ilokseni, etta olen uuden SAS silver-bonuskortin omistaja. Ja kaikki lennot siis kevaasta alkaen, eli sita ennen en edes kerannyt pisteita. Miellyttavaa, tasta lahtien lojun loungeissa ja popsin pahkinoita sen sijaan, etta yrittaisin epatoivoisesti etsia istumapaikkaa  esimerkiksi Frankfurtissa. Jes jes. Tiedossa silti uuvuttava matka, olen jo matkustanut noin 5 tuntia metrolla, bussilla ja junalla ja tiedossa kohta kymmenisen tuntia lentoa, sitten odotusta toisella kentalla kolmen tunnin ajan, 2 tuntia lentoa ja odotusta Helsinki-Vantaalla keskella yota, jotta paasen omaan kotiin 2,5 h bussimatkan jalkeen. Eli ei mitaan ihan iisibiisia.

Tama matka oli oikeastaan ihan onnistunut, vaikka viime kevaana tutustumisvierailu pelotti aivan taysin. Nyt sentaan jotenkin tajusi, etta tuollakin voi elaa. Sielta saa vuokrattua jopa englannninkielisia DVD:ita. Tyopaikka on tiedossa, ruoka on terveellista ja hyvaa, mies on paikalla (omituista kylla, tasta tulee ensimmainen todellinen yhteinen kotimme -tahan asti on eletty niin paljon erillaan) ja kuntosali on loytynyt. Lisaksi vahan seuraakin on tiedossa, vaikka en tieda, hengailemmeko aina tuossa porukassa vai emme. Ja jopa muutamia muita ulkkareita on tuossa kaupungissa. Niinpa mikas meidan on siella oleillessa, kunhan ei vain tule ydinpommista niskaan.

Huomenna sitten jo toihin, jos lentokone ei tipu. Nyt en sentaan ole lennosta aivan paniikissa. Kun ei vain olis turbulenssia!!!

Enpa saa kylla yhtaan jarkevampaa tekstia aikaiseksi talla hetkella. joten hasta la vista, babies!