Niinpä. Ja itse kuulun epäilemättä edellämainittuun ryhmään tänään.
Olen valvonut yhteen soittoon nyt yhteensä 32 tuntia, joten meno alkaa
olla sen mukainen. Äsken kävin erään ystävän kanssa syömässä pötsin
täyteen kinkkiä, mikä latistaa tunnelmaa entisestään. Työssä oli
rankempaa kuin yleensä, ja siksi on tavallaan myös henkisesti aika
puhki. Olen tainnut olla liian pitkään kyseisessä paikassa töissä, kun
nykyään valveilla pysyminen yön läpi on paljon vaikeampaa kuin ennen.
Silloin kun aloitin, olin aina varsin täpinöissä öiseen aikaan, eikä
uni meinannut tulla laisinkaan silmiin. Nyttemmin ei ole sellaista
ongelmaa ollutkaan...
Miehen kanssa ollaan soiteltu, eikä mikään ole muuttunut miksikään,
paitsi että minusta tuntuu, etten ole hänen kanssaan riittävästi
yhteydessä. Hän on kuitenkin ollut viime vuodet uskoutumisen kohde ja
ajatusten lähde, ja nyt hän on poissa, poissa, poissa...Miekkonen sanoi
olleensa jazz-konsertissa jossain ja kysyneensä minulle töitä eräältä
tuttavaltaan. Toivotaan, että tärppäisi!
Tintti on muuten
menossa parin päivän kuluttua sokkotreffeille. Kyseessä on joku
opettajamies, jota itse asiassa edes deittien järjestäjä ei tunne.
Tintille voi aina toivoa vain hyvää ja toden totta, pitää taas pitää
peukut pystyssä, että kyseinen äijä olisi mukavampi kuin edellinen
ketale, jota Tintti tapaili. Tuo munapää nimittäin päätti arvostaa
harrastuksiaan enemmän kuin naistaan. Näitä miehiä on kyllä nähty
ennenkin. Monille tuntuu olevan selvää, että prioriteettina on
työ/harrastus ja kakkosena nainen. Silloin tuntuukin omituiselta, että
nämä samat miehet olettavat automaattisesti, että naisen prioriteetti
on joka tapauksessa mies ja muut asiat elämässä ovat naiselle
toissijaisia. Miehet ovat varmaan tottuneet yhteiskunnassa siihen, että
tällainen käytös tuottaa hedelmää, koska en saata uskoa, että
tuommoinen käyttäytyminen olisi geneettisesti määräytynyttä. Minusta
evoluutiossa miehelle ei ole ollut mikään etu, että hän aliarvioi
naista. Pikemminkin asia on niin, että sellaiset miehet saavat nopeasti
paistinpannusta päähän.
Nyt hiukan vielä hommia ja sitten kotiin unten maille. Menipä taas hukkaan tämäkin sunnuntai.
sunnuntai, 24. syyskuu 2006
Kommentit